Teimme eskaria käyvän pojanpoikamme kanssa päiväretken talvisen huhtikuun piristykseksi. Tuntikausia vierähti ihanassa Miia-Milla-Manda museo-leikkipaikassa. Saimme rauhassa tutkia mitä erilaisimpia puuhapaikkoja, sisähiihtolatua, ompelimoa, kellosepänpajaa...Kauppaleikkipaikan wanha kassakone taisi olla lapselle (ja vaarillekin) mielenkiintoisin. Lopuksi leikimme piilosta leikkihuoneessa ja vaarikin löysi sisäisen lapsen itsestään. Ihanaa viettää laatuaikaa pienen pojan kanssa ja oppia tuntemaan hänet yksilönä paremmin, eikä aina sisaruslauman keskimmäisenä. Ilahduttavaa oli huomata hänessä samoja piirteitä kuin itsessäni. Pienen villikon sisällä asuukin tunnelmallinen esteetikko! Päivän aikana pysähdyimme yhdessä hämmästelemään montaa ihmeellistä asiaa...milloin päiväunia nukkuvaa sorsaparia tai valunutta kynttilää. Hänen mielestään reissussa parasta oli syöminen.. hmmm. olimme ainoat asiakkaat Raatihuoneen torin varrella olevassa ravintolassa, tuli aika VIP-olo. Veihän matka ajatukset taas hetkellisesti pois näistä sairauden ajatuksista, mutta kotiin tullessa mieleen hiipi heti ajatus...kauanko voimme vielä tehdä näitä matkoja yhdessä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti