Kylmää vettä niskaan...

Reippaana astelimme lääkäriiin, jolla olikin ikävää kerrottavaa. Hoidot ovat tehonneet hyvin ruokatorven alueelle, mutta PET-kuvauksissa löytyikin JOTAIN, joka selviää vasta avattaessa. Autscchh!!! Edes nykypäivän tutkimusmenetelmät eivät pysty tietämään kaikkea, ennen kuin leikataan ja tutkitaan. Näin oli 70-luvulla isäni kohdalla, mutta elämme 2000-lukua!  Positiivista on se, että sentään pääsee leikkaukseen ja isoon leikkaukseen varaudutaan. Sairaanhoitaja halasi meitä ja kysyi onko teillä perhettä..tukijoukkoja? Tuntuipa inhimilliseltä ja hyvältä. Nyt ollaan leikkausjonossa.....kaksi-kolme viikkoa kuin löysässä hirressä.  Piinaa helpottaa pikkuiset vierailijat -lapsenlapset, jotka tulivat meille ja pitävät meidät muissa ajatuksissa, kun eivät tänään ole päiväkodissa.