On elämä lainaa.... Mietteitä ja tunnelmia syöpää sairastavan rinnallakulkijana... ja omaa jaksamista erilaisten puuhien parissa
tiistai 23. huhtikuuta 2013
Onnea on omistaa pieni poika...
Me kaikki isovanhemmat podemme sydämen"laajentumaa". Meillä on näet sydämessämme reilusti tilaa ja paikka jokaiselle isolle ja pienelle rakkaalle, uusi ei vie tilaa toisilta. Tänään olen erityisen iloinen, kun sain tiedon, että sukuumme on syntynyt uusi jäsen, pieni poika..tiedän mikä ilo isovanhemmille. Minulla on ollut ilo saada pitää viikon luonamme tuota omaa pientä nuhanenää, joka palaa pian Espanjan kotiinsa, oman äitinsä syliin eikä sieltä sylistä varmaan ihan heti pois pääsekään. Onni on ollut minulla, kun olen saanut nauttia tuon pienen tutkijan hymystä, silmistä, äänestä, kiljahduksista, pehmeydestä, hiuksista, kaikesta hänessä...Silmäni kostuvat kyynelistä kun tiedän, että seuraavan kerran tavatessamme...sitten joskus... hän kävelee.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti