Hanna Ekola on varmaan paljon kokenut, koska kirjoittaa niin osuvasti ystävyydestäkin...Kiitos ystävän kädestä,
joka ojentautui avukseni silloin,
kun en osannut pyytää apua.
Kiitos ystävän ymmärtävistä korvista,
jotka eivät väsyneet kuuntelemaan
samojakin asioita yhä uudelleen.
Kiitos ystävän sanoista,
jotka selittivät sanattomia tunteitani
ja auttoivat näkemään oikean suunnan.
Kiitos ystävän sydämestä,
joka lämmöllään ja valollaan
sytytti valon minunkin sydämeeni.
Kiitos ystävyyden lahjasta-
luokseni lähettämästäsi arjen enkelistä,
jonka avulla jaksan jatkaa matkaani.
Lämmin kiitos teille kaikki ystävät ja rakkaat suuresta tuestanne ja läsnäolostanne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti