On elämä lainaa.... Mietteitä ja tunnelmia syöpää sairastavan rinnallakulkijana... ja omaa jaksamista erilaisten puuhien parissa
maanantai 23. syyskuuta 2013
mieli musta...
Ei mikään helppo päivä...miehellä lepoviikko sytostaattihoidoista...niinpä...taas vaan viikko...Mieli mustana ollut hänellä kuulemma koko päivän ja huono olokin....jonkinlaisia fyysisiä tuntemuksia mahassa. Ulkoisesti hyvinvoivalta näyttää....paino jopa noussut ja hyvin ruskettunut kesällä. Nämä muutoskohdat hoidossa vaaan tuovat taudin niin totisesti framille...päin kasvoja... Eihän syöpää koskaan toki unohtaa voi....aikaisemmin lepoviikko on ollut helpotus....Itse olen jollakin ihmeellä pystynyt pistämään taudille vastaan...en anna sen nujertaa mieltäni...enpä tosin voi nykyään yhtään suoda ajatustakaan sille ja kohtalollemme...elän vaan päivästä päivään...en taistellen ...vaan olemalla ajattelematta sitä...eikä se aina onnistu. Syyskuun olen ollut nyt töissä...vielä lokakuu ja sitten marraskuun alusta talvi jatkuu kotona vuorotteluvapaalla. Mitään suunnitelmia ei ole sille ajalle tehty...kaikki riippuu lokakuun kuvausten tuloksista. Tänään on pahaa oloa lohduteltu ja pidetty sadetta sisällä suklaan voimalla... teeveen äärellä ja takkatulen lämmössä...siis kunnes se alkoi vetämään ja lopetti savuttamisen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti