On elämä lainaa.... Mietteitä ja tunnelmia syöpää sairastavan rinnallakulkijana... ja omaa jaksamista erilaisten puuhien parissa
perjantai 6. syyskuuta 2013
kun sängyssä lapsia....
Kun sängyssä lapsia on yksitoista ja hännät on solmittu yhteen...niin peikkoäiti se lapsilleen laulaa sen kaikista kauneimman laulun....tämä vanha lastenlaulu tuli mieleen kun lapsenlapset peittelin petiin tuonne meidän sänkyyn. Hieman lohduttelua ikävään...satuilua...vellipullo...iltarukous...käsi kaulalle....ja pian jo tuhina alkoi kuulumaan....kaikki kolme unessa....vanhat konstit on parhaat... rutiinit... rauhoittelu..läheisyys. Ilta oli erittäin riehakas...espanjanlastenlasten tapaaminen serkkujen kanssa...menoa ja meininkiä...painia ja peuhausta...runsaaasti halausta ja suukkoja...neljä koiraa... viisi lasta...seitsemän aikuista. Kolme pientä jäi tänne viikonlopuksi omien vanhempien suorittaessa tärkeää kaason ja bestmanin tehtävää ystävien hääjuhlassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti