On elämä lainaa.... Mietteitä ja tunnelmia syöpää sairastavan rinnallakulkijana... ja omaa jaksamista erilaisten puuhien parissa
torstai 22. elokuuta 2013
johdatusta...
Päivä jatkui lastenlasten seurassa.... ravintolassa syömässä lapsenlapsista vanhimman kanssa....voi miten ihana nähdä...harvoin tapaammekaan...ihan liian harvoin....iso mies..nii-iin rakas. Täyttänyt juuri 21v ja muuttamassa pois lapsuudenkodista...niinkuin moni ikäisensä. Suomessa lapset itsenäistyvät parikymppisinä..... Espanjassa kymmenen vuotta myöhemmin. Terassin ohi pyöräilee ja seurueeseemme liittyy hetkeksi entiset naapurimme... miehet lapsuudenystäviä 60-luvulta lähtien...lapset olleet samalla luokalla...onpa taas vierähtänyt vuosia kun tavattiin ja nyt täällä ...sattumoisin...tällaisilla hetkillä uskoni johdatuksen voimaan lisäntyy. Illalla nuoren kanssa erotessamme rukoilen...kunpa korkein voima johdattaisi tämänkin nuoren askeleita....löytämään paikkansa elämässä...kokemaan onnea..onnellisuutta..rakentamaan elämästään sellaisen kuin itse haluaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti