Hoivaa minua.
Anna päivittäin hyvää ruokaa, raikasta vettä ja pala puhdasta luontoa.
Ethän palkitse vilpitöntä uskollisuuttani lyömällä minua.
Vaikka sinä olet töistäsi väsynyt, älä hermostuksissasi potki minua.
Älä huuda minulle, sillä kuuloni on herkkä.
Suojaa minua kesän paahteelta ja talven viimoilta.
Anna minun olla luonasi, sillä minä ikävöin sinua jokaisena hetkenä,
kun olet poissa luotani.
Ethän anna elämäni olla pelkkää odotusta ja pettymystä,
sillä elän vain sinulle.
Halaa minua, silitä päätäni hellästi.
Ethän vaadi minulta sellaista, mitä en ymmärrä,
sillä teen kaiken voitavani,onhan minulla vilpitön sydän.
Kuuntele, minä puhun sinulle omalla kielelläni.
Kun voimani ovat lopussa, päästä minut lepoon tuskattomalla tavalla.
Tämä jostain lehdestä poimittu koiran rukous on ollut vuosia mökin ulkohuussin seinällä...ja yhä vaan sitä lukiessa...aina uudelleen se koskettaa....Parhaan kykyni mukaan kaikkea olen yrittänyt noudattaa...nyt tuo viimeinen kohta rukouksessa alkaa olla ajankohtainen...sillä tuo vanhuksemme14,5v. Barbie ...vaikkakin pitää kyllä matkustamisesta... niin tämä viime viikon matkailu näytti ottavan aivan erityisesti voimille....ei maistu ruoka...makoilisi mielellään vaan...voimat taitavat olla lopussa....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti