"Taas muistan tuvan punaisen ja pihan pihlajan...muistoissani vielä hetken unohdun kulkemaan..." lukee sukulaiselta saadussa kortissa...se lämmitti mieltäni, suuri kiitos. Kaikki me siellä käyneet muistamme tuon punaisen tuvan...mummolani. Talo joka aina ennen yhdisti meidät sukulaiset. Nyt se on muistoissamme ja elää uutta elämäänsä lapsiperheen kotina...hyvä niinkin.Viimeinen näky.... talven iltahämärissä lähtöhetkellä otettu kuva tuosta rakkaasta pihapiiristä....onneksi on valoisat ...kesäpäivien muistot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti