vuosipäivä...

zz

 Tänään vietämme vuosipäivää...tasan vuosi on nyt eletty sen tiedon kanssa, että mieheni sairastaa adenokarsinomaa...ruokatorven syöpää....elämä tuntui loppuvan...kertaheitolla. Ihan sattumaltahan se silloin löytyi...miehen käydessä lääkärissä muilla asioilla ja samalla hän näytti kohtaa vatsassa, jossa tuntuu ...jotain..epämääräistä.... Lähete tähystysjonoon ja sittenhän tieto jo tulikin...lääkäri pyysi sivummalle ja kertoi heti...sairastat syöpää....mutta älä heitä kirvestä kaivoon. Miestä harmittaa edelleen...kun ei saanut alkuunsa heti sytostaattia ...vaan sädehoitoa...tauti ehti lähettää etäpesäkkeitä ...ja suurta ruokatorven leikkausta ei enää voitukaan toukokuussa tehdä....kaiveltiin pois mitä voitiin...ja hoitoa jatkettiin sytostaateilla. Alkuperäinen ruokatorvessa ollut syöpä on nyt kuitenkin täysin poissa....sädehoito auttoi siihen. Sytostaattihoidolla etäpesäkkeet pienenivät...osa hävisikin... ja jäljellä oli enää vain yksi pesäke vatsan imusolmukkeessa. Kuluneen vuodenajan mies on voinut hyvin...paino on jopa noussut...ja näyttää terveeltä. Hiljattain sairastettu flunssa jätti jälkeensä kuivan yskän ja väsymyksen...lenkkeily on meillä nyt vähän pakonomaista...koirat onneksi vievät meitä jonkin verran ulkoilemaan.  Eilen saadun tiedon kanssa on vaan totuttava elämään....että tauti onkin nyt levinnyt keuhkoihin ja maksaan....itkua ja pelkoa on ilmassa...onneksi pesäkkeet ovat hyvin pieniä ja syöpämassaa on tosi vähän..sanoi lääkäri.
Pyrimme elämään ihan tavallista arkea...ja valmistaudumme suureen juhlaan....ja uusiin hoitoihin...ja Espanjaankin jossain vaiheessa lähdetään...
Mieltä lämmittävät saaamamme kymmenet ihanat joulutervehdykset..lämmin kiitos niistä ...ja rohkaisuista...enkeleistä..rukouksista...