kaikki tahtoo...

Jos mediaa on uskominen...kaikki tahtoo ...sellaiset...siis isot rinnat. Mutta...mutta...nepä aiheuttavat ...kuulemma... niska ja-hartiasärkyjä...josta taas aiheutuu päänsärkyä ja selkäkipuja...ryhtivirheitä yms. ja lisäksi haittaavat liikkumista....pukeutumistakin.  Ystäväni rohkaisi itsensä ja uskalsi lopulta leikkauttaa vuosia vaivanneet isot ...terveyttä haittaavat... rintansa pienemmiksi....ja on nyt tosi onnellinen....kunhan selviää leikkauksen tuomista jälkikivuista. Pikaista paranemista...olipa vaivan arvoista..nuo parannellut ovat nyt niiin kauniit ja sopusuhtaiset...Elämänlaatusi rintojen suhteen paranee päivä päivältä toipumisen myötä...Eli ei kaikki tahdo..niitä...isoja rintoja.

sydämenvaltaaja...

Mikä onni saada pitää tuollaista pientä samettipalleroa
sylissä...joka osaa vielä iskeä silmääkin...oikea pikku hurmuri....sydämenvaltaaja.  Ei...ei meille ole tulossa uutta pentua...ainakaan tuollaista, joka kasvaa isoksi...jossain vaiheessa sellaiselle pienenä pysyvälle olisi sydämessä varaus...ja sohvalla tilaa.

nyt se on alkanut...

Nyt se sitten on alkanut...uusi TV-sarja...kilpailu...Suomen kaunein koti. Ensijaksosta lähtien huomaan, että olisipa pitänyt olla eri sarjat taviksille ja ammattilaisille...tässäkin oli yksi sisustuskirjailija ja -bloggaaja ja  toisen talon sisustuksen oli suunnitellut ja toteuttanut ammattilainen eli sisustussuunnittelijatytär...ei reilua.

vaaleaa..

Keskustelupalstoilla vieraillessani huomasin erään viestiketjun...jossa keskusteltiin  mauttomimmista tai tylsimmistä sisustuksista...ja tällaisia asioita sieltä löytyi: kaikki valkoista...maalaisromanttista..kuluneen näköiseksi maalattua...tähtityynyjä...tai runsaat määrät tyynyjä ärsytti jotain...valkoinen kaakelitakka, jossa edessä talja ja vielä kultainen noutaja siinä makaamassa...IHAN kuin meidän kotoa.... nämä olivat siis yököttäviä asioita joidenkin mielestä .Näin me ihmiset ollaan erilaisia, minulle tällä hetkellä mieluisat asiat inhottavat toisia.  Aika aikaansa kutakin...tällä hetkellä vain haaveilen rohkeasta sisustetusta ja värikkäästä "Viola-kodista" ...jollainen minullakin on ollut...70-luvulla....punaista...keltaista...ruskeaa...vihreää...oranssia...nyt en uskaltaisi...enkä osaisi...

synttäreillä...

Kertakäyttöastioillakin voi kattaa kauniisti ja juhlavasti...synttäreilläkin...
aterimet kuin hopeaa ja
lautaset kestäviä ja kauniita...tarjoilut suussasulavia...kiitos!

eipä yllätä...

Eipä yllätä...mutta harmittaa...jokapäiväinen näky Vantaalla.
Pakkoko noiden pysäkkikatosten on olla lasia...kun joku haluaa kuitenkin kokeilla niiden kestävyyttä.

virtaa...

Vuoden raskainta aikaa...etelä Suomessa pimeää ja ajoittain sateista. Ystävillä Sodankylässä kuulemma jo maa valkoisena lumesta....lunta n. 20 cm...toki pimeääkin. Syysloma jo vietetty...kokonaista kaksi päivää...eikä tunnu missään... Väsymys painaa aamuisin ja iltaisin...jalat on lyijynraskaat...ja joskus mielikin...melkein suoraan töistä saa mennä jo nukkumaan. Juuri kun luulin olevani liian väsynyt tekemään yhtään mitään...löysin ohimennessäni vaatehuoneen hyllyltä Laura Ashleyn kangasta, jonka kerran hankin unelmieni sohvaan...ja kas yhtäkkiä inspiroiduin niin, että ....jaksoinkin hetkessä vaihtaa keittiön tuoleihin siitä uudet päälliset...ihmettelin itsekin...mistä sitä virtaa sitten kuitenkin aina leimahtaa....ja uuden aikaansaannoksen tuomalla ilolla ja voimalla taas jaksaa jotain muuta.

Kahden aikuisen taloudessa voi keittiön pöydän ääressä olla nojatuolimaiset tuolit...mukavat ja pehmeät...ruokailun ja ruuanlaiton lisäksi  katsomme keittiössä paljon tv:tä...luemme..rupattelemme ja hoidamme tietokoneella asioita....pienempikin asunto siis meille riitäisi.  Innostuin kuitenkin kokeilemaan...jospa taas talveksi nostaisin sittenkin terassin puutarhatuolit tuohon keittiöön...ja liittäisin nuo päällystämäni tuolit olohuoneeseen lisätuoleiksi tai ruokapöydän jatkoksi. On hyvä, että kodin huonekalut ovat samantyylisiä ja siten niitä voi vaihdella mielen mukaan ympäri asuntoa. Itse en kestäisi sellaista kotia, jossa huonekalut ovat aina samassa paikassa vuodesta toiseen...joillekin se taas on ainoa oikea tapa...minä saan juuri vaihtelusta sitä kaivattua virtaa.

Niinpä... en malta olla erossa talvea noista polyrottinki nojatuoleistani ...vaan nautin talviajan niistä tässä keittiössä....monikäyttöisiä kun ovat.

ruusun kera...

Hei, ..Liity rohkeasti lukijakseni ...sillä tavoin pysyt edelleen "kanavalla"...17000 katselua...kaikille kiitos näiden ruusujen kera....Anu Pentikin Posion ateljeen kesäisestä näyttelystä...

sisekasutuseks...

               En nyt osaa päättää....olisiko uusi Airamin valosarja parempi eteisessä....vai makuuhuoneen verhotangossa roikkumassa....ihanat jopa ilman valoakin... sisekasutuseks...siis sisäkäyttöön.                                                         

taivaan valoa...

   "Näenhän valoisan taivaan...näenhän kauniin maan...valos on vapahdus vaivaan...valolta lohdun saan."
Tauno Paloa..ja ...taivaan valoa...

"Koirien taivaassa"....vastailen  kaksi -vuotiaalle pojantyttärelle hänen kysellessään useasti..."missä Barbie on"?  Yhdessä hiljaisina katseemme suuntaa taivasta kohden...ja tyttö tyytyy tuohon tietoon. Barbie oli eläessään vaatimaton ja ystävällinen...haluan uskoa, että taivaspaikka löytyy  sellaisille ...myös koirille... Onhan koiriakin erilaisia...ihan niinkuin ihmisiäkin...jotkut etsivät omaa etua ja haluavat olla aina esillä...myös sellaisia koiria meillä on ollut....Ekaluokkalainen kysyi vuorostaan..."Siis..kuvaat sä taivasta"? ...ihan syystä kuvailin...mökkiranta kuvattuna viikonloppuna samasta paikasta eri vuorokaudenaikoina...taivaan valot näyttävät todella mielenkiintoisilta...

 

 

 

syyslomalla...

Miniloma mökillä...lauantaina syksyn hyytävä viima pauhasi ulkona...

mökin lämpimässä suojassa yhteistä eloisaa oloa rakkaiden kanssa...sohvanvalloitusta....

uuden kiukaan suomista  makoisista löylyistä nauttimista...

hyvää ruokaa ja juomaa...

pimenevässä illassa syksyn ensimmäiset tortut ja glögit.

Sunnuntaina aurinkoisessa metsässä retkellä..... 

nuotiomakkarat...piiloleikit......

Mutta myös valvottuja öitä...syykin selvisi aamulla

kun mökin ikkunasta kurkisti täysikuu... upeine kuunsiltoineen...

Ihania hetkiä elämän muistojen kansioon...ja kotiinpalatessa kaikkea tätä ehti rauhassa muistella 

Lahdentiellä ...jonon madellessa ....hitaasti....niin hitaasti....

 

 

 

 

                                               kolarihan siellä oli ollut...

eipä yllättänyt...

Ensilumen aika...
eipä päässyt tällä kertaa yllättämään....
talvirenkaat autossa  paikoillaan...
pihapatsaat pestyinä talviteloillaan...
Silti harmittaa...
sillä sammalleimut,
ruusut ja orvokit alkoivat taas kukkimaan...

 

 

uno....on numero yksi...

Pienet lapsenlapseni ovat aloittaneet esikoulu-uransa Espanjassa. Kansainvälisessä paikassa puhutaan lasten kanssa espanjaa ja englantia. 1,6v pojanpoika tervehtii minua skypessä "Ola!" 4v. pojantytär on innokas koululainen..saanut kavereita ja osaa muutaman viikon koulunkäynnin jälkeen jo mm. laskea kymmeneen espanjaksi, englanniksi ja suomeksi...ensimmäinen esitelmäkin jo tänään...aiheena asuntovaunut ja -autot-vaunut...tuttua puuhaa...mielenkiintoista!

hoitokatkos...

Olemme iloisia... paitsi hyvistä hoitotuloksista...myös hoitokatkos sytostaattihoidossa tuntuu helpottavalta....kuin lomalta. Leikkauksen jälkeen...hoitojen alussa lääkäri sanoi katkosten joskus olevan jopa vuoden pituisia....nyt kokeillaan pelkkää Herceptiinihoitoa eli trastutsumabia... se hoito jatkuu edelleen kolmen viikon välein tiputettuna...miehellä on löytynyt Her2-geeni, johon tuo täsmälääke tehoaa....ei paranna, mutta antaa lisää elinaikaa.  Siitä ei ole sivuvaikutuksia...paitsi sydämeen voi tulla vajaatoimintaa ...mutta sydämen vointia tarkkaillaan säännöllisesti. Matkustuslupaa lentokoneella tiedusteltiin...ei estettä...

Iloisia uutisia...

Iloa runsain mitoin viikon varrella...

Veljen vaimon pyöreät vuodet...ja heidän perheessä vauvan odotuksen iloa...Onnea kaikille! Omasta postiluukustakin putkahtelee onnittelukortteja...Kiitos! Lääkärikäynnillä tuli paras synttärilahja...miehelle ovat hoidot tehonneet erittäin hyvin...jokunen patti hävinnyt kokonaan ja keuhkoissa olevat jäljet ovat röntgenlääkärin arvion mukaan ehkä sädehoidon jättämiä arpia...helpotus. Nyt pidetään taukoa sytostaattihoidoissa, vain sitä täsämähoitoa jatketaan kolme jaksoa. Yllättävän hyvin mennyt...sanoi lääkäri.

home...where your story begins...

Rakas Barbie...kultainen noutajamme saapui tänään takaisin kotiin.... uurnassaan...tuhkattuna....home, where your story begins...Viikko sitten eläinlääkärin tekemän eutanasian jälkeen veimme Barbien suoraan Mäntsälän lemmikkilehtoon poltettavaksi....halusin ehdottomasti tehdä tämän viimeisen matkan...ja saattaa rakkaamme perille itse...Ystävällinen henkilökunta otti meidät vastaan vielä iltamyöhällä. Valitsimme yksilötuhkauksen ...1100 astetta ja n. puolisen tuntia...poltossa olisi saanut olla mukanakin. Purnukan, joka toimii uurnana olin hankkinut jo etukäteen.

 Koko prosessissa päätöksen tekeminen oli vaikeinta..."Ensiksi on valtava suru. Pian suru muuttuu kaihoisaksi muisteloksi. Ja sitten tulee ne iloiset muistot...mitä Barbie milloinkin teki ja millainen se oli." Näin luki ihanassa lohdutuskirjeessä, jonka sain ystävältäni.  Lämmin kiitos kaikille meitä muistaneille! Ihanaa kun joku tajuaa mitä on kun koira kuolee.....koiraihminen sen ymmärtää...Ajatukseen Barbien poismenosta on toki jo vähän totuttu...ja ratkaisu tuntui oikealta tässä vaiheessa. Varsinkin kun eläinlääkäri kertoi huulessa olleen haavan olevan todennäköisesti
levyepiteelikarsinoomaa,
siksi haava pysyi lukuisista
antibiooteista huolimatta aina
auki.  Cindy-koiramme on ollut
kaverin puuttumisesta hieman allapäin
....ymmärrettävää...
mutta reippaat lenkit ihanassa
syysilmassa saavat hännän heilumaan....
ja samalla piristyy omakin mieli.

                                                     Tässä Barbie pentuna...juuri uuteen kotiin tulleena....

finaalin aika....

BB-finaalin aika...taas on päätöksessä eräs vaihe...
Paljon kieroilua...ahneutta...valhetta...hölmöilyä...toki
ystävyyttäkin..avoimuutta...ja rohkeutta...juhlintaa...riitelyä...ihmissuhdedraamaa....kuin elävästä elämästä....se ohjelmassa kiehtookin...ja koukuttaa. Oma suosikki on muuttunut ohjelman edetessä....saas nähdä kuka finalisteista voittaa....

Viime vuosina kun mielestäni ihan väärä tyyppi on voittanut... vannon aina...etten enää ikinä katso koko ohjelmaa...ja taas syksyn tullen olen uudelleen koukussa.

maaseudun rauhaa ...

Totta se on...pakko uskoa...tv:ssä pyörivä kiinteistökuningattaren edustama firma on etuovi.comin Suomen no 1.myyntiajoissa. Sama toimisto myi myös tyttäreni perheen asunnon ja nopeasti kaupat syntyivätkin. Käväisin vakoilemassa esittelyssä...siinä ainoassa yleisesittelyssä....ja taas varmistui  asunnonmyyjän yksi totuus...ei liikaa tavaraa... koti siistiksi....ja pinnat kuntoon...kaikki oli kohdallaan.  Nyt on hakusessa pieni maatila eteläisessä Suomessa...tarkoituksena saada oma poni kotitalliin. No...tänään on taas käyty ehdokkaita tarkastelemassa...ei napannut vielä... ensimmäinen oli aivan kaamea...ja toinen ihana, mutta liian lähellä meluisaa päätietä....ei löytynyt tavoiteltua maaseudun rauhaa.

keltaisten kassien päivät...

Keltaiset muovikassit valtaavat
katukuvan aina silloin tällöin...
.....hullut päivät meneillään...

 

Maistiaisiksi ostin hulluja torttuja... leivoksia...jotka nautittiin äitini

myöhästyneillä nimipäivillä.... Samantyylinen maku kuin runebergin tortulla... myös karvasmanteli maistui....ja niin täyteläinen, että toista ei pystyisi syömään...