rakennan minä...

Kalliolle kukkulalle ...rakennan minä majani...Helsinki tiivistyy...uutta rakennetaan...kun Suomessa näkee rakennustyömaan...varmaa on ...valmista tulee...

..Espanjassa kesken jäänyt työmaa ei ole poikkeus...niitä näkyi siellä  täällä...suuria kummitusmaisia yhtiöitä...tyhjänä...ensin ne  kauhistuttivat...sitten kauhistuttui se, että niihin tottui...

tyhjien ikkunoiden  takana monia henkilökohtaisia tragedioita....ja kaatuneita haaveita...

 

 

 

 

 

väri-ilottelua...

Sairaalasta palatessa nautimme kahvit täällä...

Felis-kahvilassa...Mäntytiellä Meilahdessa, jossa onkin yllättävän monipuolista toimintaa...ei pelkästään kahvilaa ja lounasta...myös korjausompelua...neuletöitä... ja polkupyöränkorjausta...persoonallisen siustuksen lisäksi ...myös runsaasti lukemista tarjolla...Samanlaista väri-ilottelua kuin eilen meksikolaisessa ravintolassa Ruoholahdessa lounastaessamme..

 

 

 

                                                 

allaoleva piristävänvärinen keitto ei ole tuolta...vaan tältäpäivältä kotikeittiöstäni...

 

 tein sen kätevästi valmiista bataattisoseesta. lisäksi mausteita...koskenlaskijajuustoa...kermaa...
   helppoa ja hyvää...hyvä ruoka-parempi mieli...

ala- ja ylämäkiä...

Miehellä lääkäripäivä... ankein mielin palasimme ...siirtyminen takaisin sytostaattihoitoihin....tämä tutkimuskokeilulääke ei tehoa ja nyt on ilmennyt myös kilpirauhasessa toiminnan muutoksia...ko. lääkkeestä johtuen...Kahden lääkkeen tutkimusryhmään ei ole nyt mahdollista siirtyä...tai ei ole tietoa milloin...Mies on allapäin.....syöpähoidoissa on välillä ala- välillä ylämäkiä...

somia mökkejä...

 Veimme tänään Cindyä lenkille uusiin maastoihin...Lauttasaaren upeille rantakallioille ja hiekkapoluille... ihastuimme seutuun... kerrostaloja aivan rannan tuntumassa... ja rantapolun varrella pieniä mökkejä...toinen toistaan somempia.....arvoasunnot näkyivät taustalla ja ...edessä meri....melkoisen hyvät mökkipaikat...olivatkohan niitä kiisteltyjä sotainvalidien mökkejä...Historian havinaakin siellä oli...Krimin sodan aikaisia rakennelmia ja alueelta poistuessamme halusin vielä ajaa Otavantien kautta...ensimmäinen oma kotini ..

 

 

 

                       Ensimmäinen oma kotini...yksiö tässä talossa ...70-luvun alussa...
                       nyt lähistöllä rakennetaan Länsimetroa ...

uusi ilme...

Pari päivää on mennyt  pienen vessamme kunnostustoimissa...tapetin repimistä...pohjatöitä...maalausta...vaan kaikki "ei mennytkään kuin strömsössä"...Vinyylitapetista ajattelimme alkuun poistaa vain pintamuovin...no... ei se onnistunutkaan....lopulta tuli revittyä kaikki kerrokset pois...kunnolla kostuttaen pohjapaperi lähtikin kyllä helposti....onneksi ei ollut suurista pinta-aloista kyse....ja tapetointi sujui nopeasti...Kun päästiin maalaamaan...heti huomasimme...valittu sävy olikin väärä...liian sinertävä...eikä kotimme ole lainkaan sinisävytteinen...siispä uuden maalin hankintaan...niistä postimerkin kokoisista malleista maalikaupassa on tosi vaikea löytää oikeaa sävyä...

Uuden wc-pöntön kannen valikoiman runsaus yllätti...

tapetin jäämillä voi tehdä vaikka mitä...

                            uusi raikkaampi ilme....sisustusta vaille valmis..
                         

tuntuu...

Miehellä verikoepäivä...huomenna lääkäriin ja tiputukseen...kovasti jännittää...mitä aineita tiputetaan...tämä lääke kun ei ole tehonnut ja patit kehossa vaan kasvavat ja lisääntyvät..jos ei nyt saa kahden lääkkeen tutkimusyhdistelmää...vaihtoehtona on sytostaattihoito....Valittelee vatsanseutua...ruokatorvensyöpä on alkanut kasvaa ...ja tuntuu syödessä....vaiko mielessä...joskus jää ruokailu kesken...kun tuntuu pahalle...myös henkisesti...

elämän palapeli...

Viimeinen vuorotteluvapaaviikko meneillään...ensi maanantaina menen takaisin töihin.   Varoitus työtovereille...tänään tuntui siltä..en osaa mitään...en jaksa mitään...en muista mitään...älkää siis odottako minulta mitään suuria tekoja....HuH...tätäkö tämä vapaus saakin aikaan....miten saan tämän palapelin osat taas paikoilleen....no... onhan tämä kotirintaman sairastilanne aika stressavaa...kun ei koskaan tiedä mitä uusi päivä tuo tullessaan. Katsoin tänään uusintana TV 1:llä Elämän palapeli-ohjelman .....siinä puhuttiin tärkeää asiaa tämän päivän ihmisten paineista työssä ja arjessa.....Jokainen meistä tuntee henkilöitä, jotka iltaisin vastailevat  työsähköposteihin ja viesteihin.... pidemmän päälle se uuvuttaa..Keho kun ei tiedä...ihme.. mikä on hyvää tai huonoa stressiä...mukava ja innostavakin työ aiheuttaa sitä...ja stressikonsulteilla riittää töitä. Nykyajan vapaus ...oikeus päättää ja osallistua ...olla käytettävissä aina...se on ihanaa...mutta kuluttaavaa...Rajojen asettaminen itselle on vaikeaa...mutta niin tärkeää..nykyään kun on niin paljon kaikkea mihin olisi mahdollisuus osallistua....Jos et ole nähnyt ko. olevaa ohjelmaa ...suosittelen...katsomaan Areenasta....antoi paljon ajattelemisen aihetta.... no, minulla ei onneksi ole työpaikan läppäriä ja puhelinta...mutta oman toiminnan rajoittaminen...mistä aloittaisin...nukkumaanmenoajasta...siispä..
Hyvää yötä!

näen punaista...

Siivouspäivä...näen punaista siellä täällä ja se ei vaan tunnu tällä hetkellä hyvältä väriltä...mutta sen aika tulee taas...siispä keräsin punaiset asiat omaan hyllyynsä...ja siitähän tulikin vaatehuoneen piristys.

vanhanaikainen...

Ihanana pitämäni enkelivessamme on tullut tiensä päähän.....yhtäkkiä vain ...se alkoi näyttää väritykseltään vanhanaikaiselta...
 Uudet tapetit ja maali odottavat  tekijäänsä...hmm...oisko remonttikärpänen puraissut...Toiveena seuraavaksi pesuhuoneen laatoitus...sekin jo viisitoista talvea nähnyt...

 

Kuka keksi...

....kurakelit ?  Eipä  ole meillä kovin koiraystävälliset kelit...
ainakaan täällä hiekkatien päässä... kuraa...kuraa...
joka kertyy vatsanaluskarvoihin ja tassuihin....

Cindyltä poistettiin tänään tikit leikatusta jalasta, joka vähän märkii...paikallisantibioottia muutama päivä.....ja taas lisää suojausta...kerran suojasin vahingossa väärän jalan ja koira asteli ulkona paljaalla leikatulla jalalla...onneksi silloin oli luminen pakkaskeli..kylläpä oli syyllinen olo...Paras tassusuoja on lasten kurarukkanen...pysyy hyvin ulkona paikoillaan kuminauhakiinnityksen avulla....varmuuden vuoksi pidän sen alla vielä muovipussia ...jonka alla sukkaa, joka pysyy paikoillaan tarranauhalla. Tuo antibioottivoide on niin tahmeaa...kuin vaseliinia...siispä vielä side lisäksi...jatkuvaa puuhastelua....hankalassa paikassa..aina alttiina lialle... Saimme tänään myös vastaukset tästä jalan leikatusta patista....
patti oli hyvänlaatuinen...
eikä pitäisi uusia....
               onneksi.

odottamista...

Sinä panet aina silmät kii...mä pidän auki ne,
kun tahdon nähdä aina kaiken.
Koko ajan vaan odotan,
odotan, odotan, odotan et tapahtuis jotain.
                                                 (PMMP)

 

 

koiran elämää...

kuin puu...

 "Uudelle asuinpaikkakunnalle asettuminen on aina iso tehtävä. Ihminen ei ole mikään huonekalu, jota voi vaivatta siirtää paikasta toiseen. Pikemminkin ihminen on kuin puu, joka juurtuu asuinpaikkaansa. Juurtuminen uuteen kotipaikkaan vie aikaa, mutta samalla aukeavat myös uudet mahdollisuudet"....näin kauniilla ja osuvilla sanoilla tyttären perheen kotiseurakunta toivottaa uudet asukkaat paikkakunnalle...Tuusulaan...tyhjät seinät eivät tee asunnosta kotia...vaan tutut omat tavarat ja asukkaat.... muuttokuorma on nyt viety...koirat jo lähteneet ja kissat haetaan pian toisesta mummilasta...yli kolmen kuukauden evakkomatka on päättynyt...meille palannut rauha ja hiljaisuus...no...huomiseksi kutsuin jo kaikki rakkaat syömään...
Onnea nuorille uuteen kotiin!
 

talkoopizzaa..mmm..hyvää....

Hyvä!

Hyvä Leijonat! Teemu Selänteelle neljäs olympiamitali....Vau!

Risteilyllä pikkuinen huusi Teemu Selänne!...Ai, missä....ihmettelimme...tuolla!...no...Bart Simpsonhan se siellä käyskentelikin.......lapsen mielestä ehkä jotain samaa.....

yhdessäoloa...

Pyrähdys pojan perheen seurassa Tukholmassa...
 ...pallomeri...leikkihuone...
                ..karaoke..ostokset....hyvä ruoka...herkuttelu...

Tukhomassa..suuren kaupungin tuntua...

                   pikaruokaa...herkuttelua....sisustustusta...siispä suunta Gallerianin  kauppakeskukseen...josta kotimatkalle mukaan lähti tämä nuori mies...

                                   .....ihanaa ...arvostettua yhdessäoloa koko matka...