vuosielämääni
On elämä lainaa.... Mietteitä ja tunnelmia syöpää sairastavan rinnallakulkijana... ja omaa jaksamista erilaisten puuhien parissa
sunnuntai 18. toukokuuta 2014
oletko ollut...
Oletko ollut ulkomailla....kiinnostuneelta lukijalta sain tämän kysymyksen...en ole postannut blogiani kuulemma kymmeneen päivään...Ei..olen lorvaillut ihan kotinurkilla ja töissä.. ansaitsisin kantakortin Diacoriin..niin ahkerasti olen siellä käynyt...ei kuitenkaan mitään varmaa tietoa kilpirauhas- tai keuhkoasiassa vieläkään....kahdenviikon pef-puhallukset meneillään avaavan lääkkeen kera. Voimia on vienyt tämä epätietoisuus...olenkin ajatellut...jospa...avaisin uuden blogin...vuorovaikutteisemman....tämä nykyinen on nimensä mukaisesti...mielestäni tullut tiensä päähän...Vuosielämääni... se vuosi on kulunut...reippaasti jo ylikin...Lämmin kiitos kaikille lukijoille ympäri maailman! Yhteensä sivulla kävijöitä on ollut 32.000...Vuorotteluvapaasta ja miehen syövästähän tämä sai alkunsa.....Mies voi edelleen hyvin...on elämänsä kunnossa....tekee puutarhatöitä...golfaa pari kertaa viikossa...aloittelee kalastuskautta...mökkeilee...Kunto on hyvä fyysisesti...jalat ovat yhä vaan ongelmalliset...pistelee enenevässä määrin....Sytostaattihoidoidoista johtuvaa...ja ne jatkuvat niinkauan kuin jalat kestävät ...nyt juuri on menossa Xeloda-tablettikuuria kaksi viikkoa...sitten lepoviikko ja tiputus...jne. jotkut potilastoverit Syöpäklinikalla ovat kertoneet saaneensa jo 72 x tiputushoitoa...melkoista... Huomisen jälkeen alan viettää kesälomaa ja sitten jatkuu vuorotteluvapaan viimeinen jakso...palaten marraskuun räntäsateilla töihin....vuorotteluvapaa on silloin kokonaisuudessa pidetty...tämä jaksottaminen on toisaalta ihanaa...ja haikeaa....joutuu kokemaan monta eron hetkeä...mutta on mitä odottaa...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)